Raflaava otsikko, vai kuinka? Totuus on ettei dpi arvo vaikuta digitaalisen kuvan sisältämään informaatiomäärään ollenkaan.
Palataan hiukan taaksepäin tai oikeastaan kerrotaan hieman taustaa tälle kirjoitukselle. Aina silloin tällöin törmään vaatimuksiin digitaalisen kuvan dpi arvolle. Viimeksi tänään minulta pyydettiin 300 dpi kuvaa ja sanottiin että toimitettu kuva oli 100 dpi, eikä se riitä… Totuus on että kuvaan ei tule yhtään enempää informaatiota vaikka se olisi 300 dpi.
Usein siis puhutaan (virheellisesti) dpi-arvosta, kun tarkoitetaan digitaalisten kuvien ”laatua” tai oikeastaan niiden sisältämää informaatiomäärää, vasta kuvan fyysiset mitat yhdessä dpi-arvon kanssa kertovat kuvan informaatiomäärän (pikseleiden lukumäärän). Äärimmilleen vietynä siis 1×1 pikselin kuva sisältää informaatiota äärimmäisen vähän, mutta sille voidaan ilmoittaa (määritellä kuvatiedoston tietoihin) vaikka mikä dpi-arvo, kuvassa on silti sama määrä tietoa, vaikka sen dpi-arvoksi määriteltäisiin 3000 dpi, digitaalisen kuvan dpi ei siis kerro mitään sen sisältämästä informaatiosta tai laadusta. Digitaalinen kuva rakentuu vain ja ainoastaan pikseleistä, niiden lukumäärä määrää informaation määrän, ei dpi.
Mennään vielä hiukan taaksepäin ja avataan termejä lisää:
dpi = Dots per inch (pistettä tuumalle), tämä oikeastaan pohjautuu tulostamiseen ja siihen monta pistettä tulostin kykenee tulostamaan tuumalle, mutta koska tulostimet (siis rasterointiin pohjautuvat) eivät pysty tulostamaan pisteitä kuin neljällä eri värillä (CMYK) ja muiden värien tuottamiseen tulostetaan useita pisteitä eri väreillä, jolloin silmä tulkitsee sen yhdeksi väriksi, niin käytännössä 300 dpi tulostin kykenee tuottamaan n. 60 ppi kuvan (kts. alla) kuvan informaation tuumalle, tämäkin toki hieman riippuu tekniikasta ja rasteroinnista.
ppi = Pixels per inch (pikseliä tuumalle), eli pikselipohjaisten kuvien esitystarkkuus, vaikkapa näytöissä puhutaan ppi arvosta.
CMYK = Väriavaruus, Syaani, Magenta, Keltainen ja Musta, poikkeaa siis digitaalisten näyttöjen käyttämästä RGB-väriavaruudesta (Punainen, Vihreä ja Sininen).
Miksi sitten niin usein kuulee alan ammattilaisten puhuvan digitaalisten kuvien yhteydessä dpi:stä, varmaan siksi että aikoinaan kuvilla oli fyysinen koko, oli kyse sitten diasta, negatiivista tai paperikuvasta, tällöin kuvan dpi merkitsee sen informaatiomäärää, mutta digitaalisessa kuvassa ei.
Toivottavasti en siis enää koskaan kuule toivetta, että kuva pitää toimittaa 300 dpi resoluutiossa, DPI EI KERRO MITÄÄN SIITÄ MISSÄ KOOSSA KUVA PITÄISI TOIMITTAA.
Tässä vielä esimerkin vuoksi kaksi kuvaa, toinen 72 dpi ja toinen 300 dpi, huomaatko eroa, aivan, koska kyseessä on sama kuva, samalla informaatiomäärällä, toisen metatiedoissa vain kerrotaan sen olevan 72 dpi ja toisen 300 dpi.
72 dpi:
300 dpi:
